spot_img

Ristiseiska

Ristiseiska on monelle suomalaiselle tuttu korttipeli, joskin siitä käytetään myös muita nimiä, kuten kiusa, seiska, domino sekä pihistys. Ristiseiskaa on helppo pelata ja siten se soveltuukin vaikka koko perheen peliksi.

Ristiseiskan kulku

Aluksi kaikki kortit jaetaan pelaajien kesken. Se pelaaja, joka saa alussa ristiseiskan, laittaa kortin keskelle pöytää merkiksi pelin alusta. Tämän jälkeen vuoro lähtee kiertämään myötäpäiväisessä suunnassa. Pelissä on tarkkaa se, missä järjestyksessä pöytään saa korttejaan lätkiä.

Seiskan voi laittaa pöydälle ristiseiskan viereen. Seiskojen viereen voi laittaa samaa maata olevan kuutosen. Mikäli pöydässä on jo 7 ja 6 samasta maasta, saa samasta maasta laittaa kahdeksikon pöytään seiskan toiselle puolelle. Tämän myötä pöydälle muodostuu siis 3 riviä seiskoista, kahdeksikoista ja kuutosista.

Siinä vaiheessa, kun kahdeksikko ja kutonen ovat jo pelissä, voi kuutosen päälle laittaa kortteja suuruusjärjestyksessä (vitosesta ässään). Ja lisäksi kahdeksikon päälle voi latoa isompia kortteja ysistä kunkkuun.

Kukin voi laittaa vuorollaan vain yhden kortin. Mikäli saa kuitenkin suljettua pinon ässällä tai kunkulla, niin pelaaja voi halutessaan käyttää myös toisen kortin. Mikäli uusi kortti on jälleen kunkku tai ässä, niin peliä saa edelleen jatkaa. On hyvä myös huomata, että mikäli pelaaja ei voi laittaa pöydälle mitään korttia, saa hän sakkoa. Sakko riippuu hieman peliversiosta, pelistä on siis olemassa erilaisia sääntöjä.

Ristiseiska loppuu siinä vaiheessa, kun joku saa kulutettua kaikki korttinsa loppuun, jolloin hän voittaa pelin. Joissakin versioissa peliä pelataan niin kauan, kun vain yhdellä on enää kortteja jäljellä. Näin saadaan ratkottua varmasti paremmuusjärjestys koko porukan kesken. Se kenellä on viimeisenä kortteja kädessä, häviää luonnollisesti pelin.

Valinnanvaraa riittää

Olemme kaikki pelanneet korttipelejä jossain vaiheessa elämäämme, oli kyse sitten pasianssista tai mustasta maijasta. Nettikasinot ovat ihanteellinen ympäristö korttipelien pelaamiseen, koska voit löytää suuren määrän pelejä. Tunnetuimpia nettikorttipelejä ovat blackjack ja pokeri, joita voi löytää myös baareista ja kivijalkakasinoilta. Internet-kasinoiden tulon myötä 1990-luvulla korttipeleistä tuli suosittu vetonaula niiden suosion vuoksi.

Korttien pelaaminen ei ole vain fyysisten korttien lätkimistä, vaan on myös paljon vaihtoehtoja pelata kortteja verkossa. Verkkokorttipelit ovat kasvattaneet suosiotaan niiden yksinkertaisuuden ja viihdyttävyyden vuoksi. Voit pelata korttia lähes missä tahansa, milloin tahansa ja millä tahansa laitteella, jossa on internet-yhteys, kuten mobiilikasinolla. Korttipeleissä käytettiin ”satunnaislukutekniikkaa” nettikasinoiden alkuaikoina, mikä tarkoitti sitä, että kasinot eivät voineet vaikuttaa siihen, miten peliä pelattiin – samaa systeemiä käytetään edelleen. Saatavilla on myös live-korttipelejä, joita voi pelata jakajaa tai muita pelaajia vastaan Live Casinoilla.

Mistä korttipelit kuten Ristiseiska ovat kotoisin

Monet korttipelit, kuten Ristiseiska ovat helppoja pelata, ja useimmilla ihmisillä on aina muutama kortti mukanaan. Mitkä pelit ovat kaikkein mukaansatempaavimpia? Jokaista matkaa, lyhyttä taukoa tai seurustelua varten sinulla on lähes varmasti useita kortteja kädessäsi hetkessä.

Korttipelit ovat loistava tapa viettää aikaa, nautitpa sitten ristiseiskasta kesämökillä tai videopokerista nettikasinolla. Lähes kaikki meistä on pelannut pelejä kuten ristiseiskaa tai aasia. Useimmilla nettikasinoilla voit nauttia pöytä- ja/tai livepeleistä, kuten blackjackista ja baccaratista, sekä erilaisista pokerimuodoista muiden suosittujen pöytien lisäksi.

Pelikortteja pidetään kiinalaisena keksintönä. Huhutaan, että alueen tylsistyneet haareminaiset loivat ensimmäisen korttipelimuodon tapana piristää päiväänsä. Ensimmäiset viittaukset korttipeleihin voidaan jäljittää 1000-luvun kronikoihin, ja on väitetty, että pelikortit ovat peräisin 600-luvulta 900-luvulle. Tuon ajan kortit saattoivat olla paperikopioita dominopeleistä, ja niitä on voitu käyttää varhaisissa lautapeleissä.

spot_img

Aiheeseen liittyvät artikkelit